torstai 6. heinäkuuta 2017

Long time no see

HYVÄÄ HEINÄKUUTA KAIKILLE!

Palaan tahattomalta tauolta kaksien villasukkien kanssa.

Veteraanisukkien jälkeen on riittänyt enemmän ihan muuta puuhaa. Välillä on ollut jopa niin väsyksissä, ettei vain jaksa ja huvita kutoa! Harvinaista sinänsä. 

Välivuotta vietetään myös kasvihuoneessa. Aina ei vain IHAN kaikkeen kykene :)

Nämä mustan kirjavat on kohta jo puhki kulutetut, koska ne oli itselle ja tarpeeseen ja ihan lemppariväreissä. Varren kuvio on napattu fair isle-mallien kirjasta, mikä on osoittautunut oikein oivalliseksi eepokseksi. Sitten sinne on joustimeksi sovellettu valepalmikkoa. Lanka tuttu ja turvallinen 7v.



Seuraavat  sukat ovat tehty Dropsin Karismasta ja ovat varmaan uudet suosikit kun ylläolevat on kohta puhki. Ohjekin on dropsin...hmmm...121-15. Karisma on kiva lanka neuloa, pehmeä, btw.

Näitä sukkia synnytettiin KAUAN. Ensimmäisen sukan jälkeen syntyi viimeisin vauva ja sitten meni hetki ennen kuin jaksoi alkaa miettimään mihin kohtaan kuviota oli jäänyt. Eli projekti saattoi marinoitua jopa 3 vuotta kaapissa! 

Tauosta seuraa aina se, ettei sukista tule ihan samankokoiset, käsiala vain muuttuu. Olin myös sooloillut kärkien tekemisessä, enkä ihan perusteellisesti viitsinyt perehtyä siihen, että mitä. Joten kärjetkin poikkeavat hieman toisistaan. 

MUTTA, olenpa vain iloinen, että tein loppuun. Nämä viikinkihenkiset palmikot jotenkin vetoaa. Haaveilen villatakista samaan tapaan, mutta siitä se vasta marinadi tulisikin...




Loppukevennyksenä uusi aluevaltaus, minkä lasken näpertelyksi. 
Sisko opettelee geelikynsien värkkäämistä ja omalla vasurilla itselle kynsien teko kun on hankalaa, niin sain tilaisuuden ohjattuna opetella tekemään hänelle kynnet. 

Yllätin itseni ja siskoni (!) saamalla niistä ihmeen hyvät. Leipätyötä en tästä hanki, mutta hauskaa opetella uutta. 



Jäädäänpä jännittämään seuraavan tauon mittaa... 

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Puikoilla puikoilla

Täällä taas!

Sinivalkoinen väritys on nyt puikoilta pudonnut pois. 
Yksi myöhässä oleva syntymäpäivän sukkapari sai värityksekseen sinistä ja harmaata. 


Sitten erään pienen ihmisen kevätmyssy, joka on hilityn keväinen ja ihanaa pehmoista vauvalankaa oman kylän lankataivaasta Megamyynnistä


Megamyynti on asettanut toisenkin ansan. PIRTIN KEHRÄÄMÖN LANGAT! En kestä! Niinpä minulla onkin jalassa vihreästä liukuvärjätystä hahtuvalangasta tehdyt huopatossut, mitkä ovat täydellisen pehmeät ja kutiamattomat ja niin paljon jalassa, että ehtivät nyppyyntyä ennen kuvausta. En myöskään ehtinyt neulahuovuttaa niihin kuvaa vaikka olin suunnitellut. Nämä nyt lähti suoraan kuivauksesta jalkaan.  Vielä on toinen kiekko oranssia ja sitten joudun taas tekemään tikusta asiaa hahtuvakiekkojen lähelle...


Sen pituinen se!

lauantai 28. tammikuuta 2017

Kana-Ehta

Tässä se  on!
Kana-Ehta!

Kangas iski silmään samantien, kun jostain käsittämättömästä syystä vahingossa selailin koot.fi:n kangasvalikoimaa. Oli vain yksi vaihtoehto ja se oli klikata se ostoskoriin!:D

<3 <3 <3

 

perjantai 27. tammikuuta 2017

Ooonnnellinen mies!

Huomenta!

Ompelen Otsolle traktorivaatteita. 
Eilen hän sovitti heti housuja ja oli niistä näin ylpeä!


Aamulla hän kipitti HETI herättyään KOVAA vauhtia SUORINTA tietä uusien traktorihousujensa luo. 

Sittemmin saatiin vielä pipo, paita ja tuubi ja vielä on t-paita palasina. 
Äidin suurin kiitos tuo onnellinen ilme! 

On muuten sukatkin uudet ja nekin äidin neulomat, joten tämä on nyt ihan omavaraisesti puettu ipana tässä. 


Lätkäisenpä loppuun paidan minkä tein keväällä perheen päälle. Se on unohtunut tuonne ja pisti silmään.  

Tänään saattaa tulla vielä uusi EHTA <3
Löysin kankaan, mikä oli mahdoton ohittaa...
 


 

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Hyvää uuttavuotta!

Lopultakin!

Kävin tuskaisen taistelun kun onedrive oli lakannut kopioimasta kuvia pilveen ja kiireessä kaikki tuherruksen tulokset joulun alla tuli kuvattua puhelimella ja siten olivat siellä, tai siis olivat ja eivät olleet ja niin edelleen. 

Nyt pääsen lataamaan kuvia siis tännekkin. 

Otin ennen joulua kunnon pikku boostin. Sain inspiraation tuhota kananmunakennoja sytykeruusuiksi, niinkuin jo aiemmin mainitsin...lopulta ne näyttivät siis tältä.



Seuraavaksi tehtailin kosteudenkerääjiä, mitkä olen omassa autossani todennut loistaviksi keksinnöiksi! Siihen pussukkaan nimittäin loppui huurreongelmat vaikka ipanat aina saakin lunta sinne sisään siirrettyä. Niinpä pakkojaoin tätä autuutta muillekkin.



Sitten puuhasin yhdelle rakkaudelle hieman vaatekappaleita pakettiin <3 Myös Otsolle piti ommella, mutta niin vain kävi, että jätin sen sitten alkuvuoden askarteluihin...





 Ja sitten vielä muutaman vähän isomman eri osoitteeseen...




Ja sitten lunastin lupaukseni ja ompelin vuoden tätä odotelleesta kankaasta siskolle numero-Ehtaa. Hän kuitenkin matemaatikkona äitiyslomien jälkeen ottaa numeroita niskaan niin mielellään! (Laitathan tulemaan sovituskuvaa!)


Jaaa...mitä sitten sen jälkeen. Nyt on vielä veteraanisukkaprojekti viimeistä vaille valmis. Niistä siten tuonnempana.
Pakkanen piti hyödyntää ja siksi puhteena yksi lyhtynen.


Ja tänään, sinivalkoisten ja kokkaamisen lomassa, päätin yrittää taas parsimista. Nallesta tehdyt sukat on mukavan paksuisia, mutta todella nopeastihan niissä on päkiät puhki. En ollut vielä valmis näistä ruttusukista ja mustavihreistä itsevärjäämistä luopumaan, joten. Niin paljon kuin inhoankin parsia, niin parsinpa kuitenkin. Joka sukan kohdalla siinäkin käsiala parani.  

Luin vasta hajatelman Kirsi Pihalta, joka kuului jotenkin niin, että "Jos ei ole aikaa parsimiseen, niin jokin on elämässä vialla." Ja kun mitään en myönnä, niin sitten onn parsittava -Hahaa! 

Jotenkas laittakaahan parsien, niin ei mene kovan työn tulokset niin nopeasti hukkaan ja elämä ihan pieleen!!!

Se ois taas ensikertaan!