Saumurin kimpussa

Pienissä erissä ommellen on vierähtänyt aika edellisistä tilityksistäni. Teinpä yhdet sukatkin ja seuraavat ovat jo puolivalmiit. Ompelussa olen niin untuvikko vielä, että kokoajan saa olla kieli keskellä suuta ja opin kokoajan uutta, mikä on ihanaa. Pipojen lisäksi olen onnistunut tekemään pikkuruisen trikoopaidan, joka lähtikin jo maailmalle. Onnistui yli kaikkien odotusten, tosin purin muutaman kerran ja oikein pinnistelin, että en mokaisi. Pelkäsin, että tuhoaisin koko ihanan norsukankaan!

Maailmalle lähteneitä.

Sain muutaman froteekankaan äidiltäni ja niistä tuunailen omalle mussukalleni vaatetusta. Sain aikaiseksi housut ja haalarin. Housut taisin unohtaa kuvata, joten esittelen ne ensi kerralla. Nämä potkarit sen sijaan näytän nyt, ne onnistuivat hienosti, mitä nyt tähti yritti vetäytyä tuhannen kieroon kun sitä tikkailin paikoilleen. Neppareita en ole tajunnut vielä hankkia, joten se homma on edessä huomenna. Sitten päästään testaamaan nämä retroluomukset! Kaavat on kestovaippakaupasta. Hieman huolestutti, että mitä tärkeää jää tajuamatta, koska ompeluohjeet olivat kai tanskaksi, mutta epäilen, ettei mitään. Kerrankin...

Ajattelen, että ansaitsen edes näin pienen joululahjan ;)

Tässä vielä pakan pohjimmaisena kuva työmaaltani! Oikealla päätoimeni, vasemmalla sivutoimeni. Kutimet puuttuu, tikutusasema on sitten erikseen sohvalla!

Uusi yritys...

 Eli mihin jäinkään. Pikkumies keskeytti haaveilut ja nyt on hieman vaikea napata siitä ajatuksen kulusta enää kiinni... Tarkoitus oli laittaa joitain kuvia, kuten muutama sukka. Tein tilauksesta kolme perussukkaparia 7veljeksestä. Sain jonkun ihme idiksen että, niihin on pakko saada vinoa vauhtiraitaa ja niin sitten kehittelin sitä sukka sukalta. En oikein tiedä mitä mieltä siitä olen. Joustinneuleessa idea ei hahmotu lainkaan. Hyvä kysymys siis on, miksi ihmeessä jatkoin sitä ensimmäisen parin jälkeen! Sileällä neuleella tulos on jotakuinkin sellainen kuin ajattelinkin, mutta jos haluaa, että eri jaloissa kiertymisen suunta ei ole sama, siis ikään kuin saman jalan sukissa, niin olisi kaiketi hyvä osata neuloa vastapäivään. Luulen etten jatkokehittele ideaa... Värit näissä sen sijaan on minusta ihanat. 

Kas, tänään kuvan lisäys onnistuikin vaivatta! Siinäkin on ollut häikkää, saa klikkailla kymmeneen kertaan ennenkuin tarttuu mukaan.

Sitten on yksi pieni tavissukkapari, jossa lähinnä kulutin jämälankaa ja treenailin varpaista varteen osaamistani paremmalle tolalle. Olisin ehkä myynyt nämä haluavalle, mutta tottakai langassa oli solmu ja se osui jalkapohjaan ja lisäyksissä en synnytystä odotellessa onnistunut keskittymään raskausaivoillani niin hyvin, että ne olisi siistejä ja samaan suuntaan kallellaan. Luulen että jompikumpi isoista pojista saa nämä, kummalle paremmin sopii. Kunhan viitsin vielä päätellä...blah.

Onpa karmea kuva! Sukkia en koskaan sen enempiä prässäile, mutta tästä nyt huomaa miksi sekin voisi olla paikallaan. Tosin hyvään kuvaan muutakin vaadittaisiin -mutta ei nyt jaksa. Varpaista aloitettavissa sukissa muuten jotenkin näyttää kuin nilkan joustin alkaisi jotenkin ylempää...kummallisesti. Ainakin tämän minun ohjeen mukaan (joka on varpaista varteen 2 sukkaa kerralla- kirjasta). Onko jollakulla parempaa ohjetta vai onko vika neulojassa? Jalassa ne kyllä istuu ihan yhtä hyvin.

Ajattelin ottaa kuvan askartelustakin, ihan joulumieltä jaellakseni. Nyt se kuvan saaminen vaan taas vaikeutui ja uhkasi joulumieli pahasti karista klikkaillessa. Kuvat myös kääntyilee toisinaan ihmeellisesti, vaikka ne alkuperäisessä kansiossa on oikein päin! *piip*. Otetaanpa toinen jouluinen kuva, niin mieli paranee...Piparkakun tuoksua...hmmm...

En muuten tosiaan ole mikään paperiaskartelija, mutta tänä vuonna sain peräti 3 erilaista kortti-ideaa. Kuvanneeksi tulin vain tuon yhden, mutta ne muutkin oli UPEITA - vakuutan :D Hekoheko!

Olikohan vielä joku kuva jemmassa (taas tämä uhataan  keskeyttää...)? Äiti pyysi ihan harmaat villasukat, aikoo kuulemma tuunata ne jotenkin. Päätin maksimoida tuunaustilan jättämällä joustimet vähemmälle ja nopeuttaa muutenkin projektia ihan sileällä neuleella. Kohta on toinenkin valmis, tarvitsen vain muutaman hetken kädet vapaana. Sitä odotellessa.

Myös ompeluharjoitukset jatkuu ja pipoja on saanut muillekin tehdä mukavasti. Katsokaahan edellisestä postauksesta kankaat, jos pipokärpänen vaikka puraisisi. Kyllä mää ompelen!

Liityin muuten fb:ssä käsityöblogit ryhmään ja aukesi kuulkaas uusi maailma! Näitähän on vaikka kuinka ja paljon ja toinen toistaan taitavampia ihmisiä. Aivan ihania blogeja, linkittelen niitä tuohon sivuun sitä mukaa kun kerkiän ja löydän kivoja. Ihan inspiroituneena puhelimella selailen aina vauvaa syötellessä.

Sukkia, trikooöverit ja joulunäperrystä...

Ihanaa! 

On niin ihanaa olla kotona ja keskittyä ihan perusasioihin. Tekemistä riittää oikein hyvin yhdelle naiselle. Pari viikkoa olen koittanut löytää joutavaa hetkeä postailla jotakin ja nyt luulin että se hetki olisi tullut, mutta Nöttönen kantoliinassa taitaa kuitenkin olla eri mieltä...

Laitan pikaisesti edes kuvan uusista trikookankaista, mitä posti toi, niin pääsee muutamat valikoimaan mistä piponsa haluaa.

Otin yksittäisiäkin kuvia, mutta tarvitseeko niitä. taitaa tuostakin hahmottua ihan hyvin kuvioiden koot ja muut. Aiemmasta piposatsista kotia on vailla enää muutamia :)

 Nyt kutkuttaisi kyllä opiskella hieman muutakin ompelua kuin pipojen tekoa, on sellainen kutina. Olisipa sitä niin onnekas, että saisi näpertää ihan leipätyökseen ja opiskella lisää. Tuntuu että kotona ollessa stressittömässä tilassa pää pursuilisi uusia ideoita! 

Olen hirmuinen haaveksija ja jos jackpotti yllättäisi, niin alkaisin heti puuhaamaan Kahvila Kutomoa. Suunnitelma olisi viihtyisä maanläheinen, mielellään vanhanajan pirtin henkinen käsityökahvila, jonne saisi saapua hyvässä seurassa tikuttamaan ja...

Nyt nöttis poltti päreensä -palataan! 

 

Pipovallankumous!

Piitkästä aikaa! 

Täällä ollaan ja huomattavasti virkeämpänä kuin jokunen kuukausi takaperin. Kädet on täynnä puuhaa, eikä kaikkea ehdikään, mutta tärkeintä ehtii eli nuuhkia reilun kahden kuukauden ikäistä rakkauspakkausta ja kuunnella eskarilaisen ja tokaluokkalaisen höpötyksiä! 

En oikein usko itsekään, mutta onnistun kaiken muun lisäksi välillä kutomaan muutaman kerroksen sukkaa tai ompelemaan. Saumuri ei ole ollut koneena vielä lainkaan tuttu, mutta nyt sellainen on äiteeltä lainassa ja kesytin sen viimein. Ei tuo nyt ollut edes kovin hankalaa, kun vain suostuin tajuamaan, ettei kaikkea voi tehdä kaasu pohjassa... 

Tässä on nyt käynyt siis niin, että syntyy pipoja. Trikoopipoja ei oikeastaan voi olla liikaa erilaisia, mutta näistä riittäisi kyllä nyt muillekkin. Tässä kuvaa mitä on tarjolla tällä hetkellä:

Joitain pipoja näistä yhteiskuvassa olevista on jo mennyt. Olen yksittäiskuviin lisännyt mitä mistäkin kuosista on jäljellä!

Vielä ehdin kerren blogata!

...Siis ainakin kerran. Maanantaina lähdetään nimittäin ihan suunnitellusti hakemaan omistajaa näille ihanan pehmoisille alpakka-villahousuille!!! En taida ehtiä tekemään takkia, mutta ei se mitään. Ja on nuo housutkin vielä isot.

Tikuttamista on alkanut rajoittaa sormien turvotus, mutta ehkä tässä justiin tämän kuusi päivää voi kestää. Olen tuhonnut jämälankoja siitä huolimatta. Tein yhdet sukat ihan itselle välillä, ja sitten pojille. Nuoremman (kohta "keskiliini") sukat on vielä puikoilla, mutta ei kauaa. 

Sukkia on kyselty tilaustöinä enemmänkin ja itseasiassa varmaan tulen seuraavat 3 vuotta tikuttamaan niitä siinä mielessä ihan mielelläni, kunhan johonkin rytmiin päästään uuden perheenjäsenen kanssa. Palaan asiaan myöhemmin ;)

Syksyyn varautumista

Löytyi taas sellaista lankaa, mikä halusi tulla huiviksi. Ekat raikkaammat ilmat saa aina aikaan huivivimman. Hieman eri tavalla virkattuja; simpukkaa ja pylvästä. Alkaa muuten itsellä olemaan huiveja muutama, joten jos rakastut jompaan kumpaan, niin voidaan neuvotella hinnasta ;) Kuvaa tulis tässä...

 

Uusimpia puuhia

Täällä ollaan taas. Lopetin raskaan sarjan puuhastelun tältä päivältä (oli mattojen pesua)ja nyt paneudun yleiseen hengailuun ja satunnaiseen näpertelyyn.

Tänään alkoi äitiysloma, virallisesti! Viime viikko oli talvilomaa. Tuntuu täsmälleen oikealta olla tässä vaiheessa kotona, pesänrakennuspuuhiksihan tämä hormonien sanelemana menee. Kaapit on osapuilleen siivottu, turhat roinat on raahattu roskiin. Vielä muutama tehoisku sinne tänne. Vauvan huone pitäisi saada vielä näyttämään vähemmän laattatyömaaalta. Pinnan alla sekin on kuitenkin tavallaan valmis. 

 Työkavereita halusin muistaa muutamalla kakulla, ennen kuin nostin kytkimen. Mangojuustokakku, jonka ohjeen googlasin jostakin blogista. En jäänyt itse maistelemaan, mutta kuulemma kelpasi. Tällä viikolla taidan tehdä samanlaisen itselle.

Tässä on muuten  vyö minkä työkamu tilasi löydettyään kirppikseltä mekon, josta puuttui vyö. Inspis iski melkein heti ja sain käyttöön kierrätyskekuksesta löydetyt puu...putkilot. On ihan mahdollista, että työstän muutaman tällä tyylillä lisää, koska onnistuin odotuksiani paremmin. En ennen ole tainnut vyötä edes tehdä, muistaakseni.

Jossain välissä testasin miten Isoveli käyttäytyy näissä sukissa. Tämä on taas se dropsin malli josta olen tehnyt useammat, siskon lempisukkamalli. Oheen olen änkässyt kaksi avaimenperää, jotka tein virkkaamalla kaksi tölkinnipsua yhteen. Niihin idea ei tullut omasta päästä, vaan löysin kierrätyskeskuksen sivuilta ohjeen... Kaikki ovat löytäneet uuden omistajan, joten pukin kontin täyttely ei oikein vielä ole onnistunut.

 
Melkein kaikki purkitkin löysi muuten omistajan, pidin tovin verran purkkimarkettia työmaalla :)

Tämä kori seurasi sitä punottua, mutta nyt koukuttamalla. Sain äiteeltä synttärilahjaksi kudetta ja hain vielä yhden vyyhdin vauhtiraidaksi. En ole korejakaan virkkaillut ja nyt hiukan kummastelen, että miksi. Ehkä siksi, että mukavan värikäs kudevalikoima on erään tavaratalon varustukseen kuulunut vasta pienen tovin. Nyt tekisi mieli hakea vähän joka väriä...

Sitten päivän viimeiseksi vielä tuoreinta purkkisatoa. Pojat halusi salamaservetistä kynäpurkit. Tänään tarttui ostoksilla mukaan paperinarua (ei kyllä ollut ostoslistalla, mutta kun halvalla sai) ja siitä se ajatus sitten lähti.

Mosaiikkilaatta

Tässä on muuten valmiina ensimmäinen laatta, se odottaa vielä kavereitaan... Nyt on taas niin monta juttua kesken että kaikki ei voi yhtä vauhdikkaasti edetä. Varsinkaan kun töiden jälkeen Nukkumatin tuloa ei ole voinut viime viikkoina enää estää... Hauuuukotusss...

Odotan silti tosi suuria siltä päivältä kun näitä on kasvihuoneen lattia täynnä kivasti sommiteltuina.

Purkkimania jatkuu!

Tämä on jotenkin niin hauskaa... 

Kokeilin myös servettisävellystä, mikä on yllättävän haastavaa, jos tahtoo saada sileää pintaa. Tai sitten en vaan ihan handlaa. Mutta itseasiassa pidän tästäkin lopputuloksesta ja pienet kuprut ei oikeastaan haittaa ainakaan minua. Lintukuvioisesta purkista se teki jopa jotenkin elävämmän. Mustikkapurkissa taisi olla laadukkain servetti, koska se asettui hienosti temppuilematta.

Pitäisi vaan hankkia uusia kujeita tähän valokuvaamiseen. Tympii aina nähdä tuo kulahtanut pöydänpinta... 

 

Huikee idis!

Eilispäivän näperrysprojekti sai alkunsa kun saippuakanisteri tyhjeni ja näin siinä yhtäkkiä aihion korille. Punomisjutut on jotenkin muhitellutkin hetken aikaa takaraivossa ja tästä se sitten lähti...

Olin säilytellyt kaapissa metallista renkulaa jostakin lampunvarjostimesta tietäen, että sille joku päivä olisi käyttöä. Nyt sitten oli, kun tulin siihen tulokseen, etten ilman jotakin reunatukea saa saippuatonkastani korin näköistä ja piti vähän viritellä. Saatan seuraavan kannun kanssa tehdä himpun eri ratkaisuja kehikon leikkaamisessa, prototyyppien kanssa aina tulee eteen pikkupulmia. Kesätyömaa oli kokopäivän varjokulmassa katoksen alla. Ihan parasta!

Lopputulos:

Tykkäätkö?

Purkkimania

Tämä on kivaa:) Ei pysty lopettamaan.

Purkkiperheenlisäystä

Nämä on nyt pieni villitys, vain purkkeja puuttuu. Tämän mies sanoi vievänsä työpaikalle kynäpurkiksi :)

 

Sukkaa..kukkaa..pukkaa...

VHS:ien siirtäminen koneelle ei ole vaikeaa, jos on hyvä kone. Jos on vanha *piip*, siihen pitäisi tajuta olla alkamatta. Hetken menee hyvin...vain hetken. Kyllä puikot ja lanka on selkeä ja toimiva kokonaisuus. Sukkaa pukkaa, vaikka videoprojekti siinä sivussa osoittautui tällä hetkellä liian vaivalloiseksi. 

Sitten jatkoin myös purkkihommissa...

Ja sitten tein pikku paakelsin appivanhempia ajatellen. Njam, kohta syön viimeisen palasen...

Ja tänään aloitin sen laattaurakan, tästä tulee niin kivaa :)

Kaikki muu toimii ja onnistuu, paitsi tietokone. It's a sign; saan keskittyä hauskempiin puuhiin ja jätän videot odottamaan aikoja parempia!

Little things

Prinkku-purkin tyhjennyttyä. Pientä iltapuhdetta.

Pulma on vaan se, etten oikeastaan saisi mässätä tolkuttomasti, mutta haluaisin nyt lisää prinkkupurkkeja! Tyhjentyneet purkit voi siis toimittaa tänne.

Testing...testing...

Sain  äidiltä jemmapullon jotakin kovettavaa litkua ja pääsin testaamaan virkatun kulhon tekemistä! Kätköistä löytyi vähintäänkin kummallinen jämalankatekele (en todella kehdannut edes kuvata sitä ja loput heitin roskiin), mistä joskus piti tulla viltti. Irroitttelin siitä osia ja sovittelin kulhon päälle, kuorrutin tuolla taikaliemellä ja katso...! Ei hassumpi, ihan kiva. 

Ensi viikolla pääsen polkaisemaan kasvihuoneen laattaprojektin käyntiin. Tänään en ajatellut tehdä muuta kuin köllötellä, kutoa ja ehkä lukea (kun laskee pois perus perheen muonitukset ja pyykäykset). Takana kun on melkoisen toiminnan täyteinen alkuviikko lomareissailun merkeissä.